Esittele itsesi / Introduce yourself, Helsinki

Elektroniikkaa tuli harrastettua jo 1970-luvun puolella, tietokoneita sitten 80-luvusta alkaen. Nykyinen työ onkin tällä alalla, mutta labilla koitan harrastaa jotakin mahdollisimman erilaista, nyt uuden labin kanssa aika paljon infrastruktuuria.

Mun elämäni ensimmäinen hakkerointi taisi olla ala-asteen kolmannella luokalla kun sain tai ostin sellaisen linnun jonka sisällä oli kuminauha, jota veivaamalla se sitten lensi. Sitte sen hienomekaaninen jokin pikku vipu tms. meni 20 asteen pakkasella poikki. Suolistin sen linnun, otin puukon käteen ja leikkasin mehupurkin kyljestä 3mm x 30mm palasen ja tein siihen pari reikää ja tökkäsin tekemäni kiertokangen paikalleen ja lähdin ulos pyörittään kuminauhaa. Toisin sanottuna…pienestä pitäen oon tykänny tehdä kivoja juttuja ja joskus oon tehnykin niitä.

2010 Aloitin Oulun Opettajan koulutuslaitoksessa teknisen työn sivuaineen ja siellä tuli eteen robottikurssi. Jäin koukkuun, mutta olin laiska. En jaksanut tehdä kaikea pientä näpräämistä itse -> törmäsin netissä 3d printteri ilmiöön ja huusin ebaysta itselleni sellaisen, jotta pienet nypräämiset voisin jatkossa tehdä printterillä. Siihen aikaan ainoat suomenkieliset 3d printteristä kertovat sivut taisivat olla Hacklabilla ja sitä kautta tutustuin labiin, vaikka etäisyyttä olikin 600km. Eläköön intternet! Printteri kuitenkin sai hittiä kuljetuksessa, joten en paljoa päässyt printaamaan sillä. Ajatus printteristä jäi kytemään ja rakensin keväällä 2014 itselleni Ultimakerin ympäri maailmaa tilatuista osista. Sorvi, jyrsin,cnc kone ja laserleikkuri tuli tutuiksi/tutummiksi tuon projektin myötä.

Elektroniikasta. Niin…Syksyllä 2012 ajattelin jatkaa kaksi vuotta aikaisemmin aloittamaani ja roikkumaan jäänyttä teknisen sivuainetta ja metalityöksi(2 op kurssi) sorvasin linkissä näkyvän sukelluslampun koska edellinen jäi järven pohjaan eikä kiinnostanut ostaa kallista laitetta uudelleen: https://www.dropbox.com/s/8ikz1rks3gakqir/2013-01-14%2000.49.12.jpg?dl=0
Lamppu olikin yllättäen kova työ suunnitella ja tehdä. Lampun sähköjä pohtiessäni mieleni sitten palasi kesken jääneeseen robottikurssiin Ja mikrokontrollerien ohjelmointiin Hoimmasin tuolloin itselleni Picaxe mikrokontrollerin ja olin mennyttä miestä. Tuntui kuin uusi maailma olisi avautunut. Elektroniikka kurssin(2 op) suoritin tekemällä sukelluslampun kaveriksi Picaxella käyttöaika/lumen laskurin koska ei ole kiva jos lamppu sammuu pimeällä 20 metrin syvyydessä. Tämä on samalla myös ensimmäinen elektroniikka työ sitten ala-asteen neljännen luokan. https://www.dropbox.com/s/nf2lxoevly6dhn1/2013-02-22%2006.54.40.jpg?dl=0
Lumen laskurin teen joskus myöhemmin tuohon. Pääasia että tietää akkujen ikääntyessä paljonko ne antaa käyttötunteja.

Sen kesken jääneen robottikurssin sitten suoritin tekemällä härpäkkeen jota kiikutin jopa keksintösäätiöön ja protostudioon (jatkan tätä projektia taas joskus). Niin…ja Ultimakerin tekemisestä sain sitten puutyökurssin opintopisteet. Aika omaa polkuani oon kulkenut kun oon suoritellut noita teknisen kursseja. Hakkerointi harrastukseni on alkanut siis vasta pari vuotta sitten ja aika paljon tullut opittua sinä aikana.

Mulla on tietynlainen visio menetelmistä, kuinka tekniikkaa ja koodausta kannattaisi alkaa opettaan jo pienille lapsille. Tämä vísio liittyy siihen kuinka Lego-robotteja, mikrokontrollereita ja yksinkertaisia tietokone ohjelmia voitaisiin opettaa peruskoulussa. Tämän ja monien muiden syiden vuoksi hain äskettäin eräältä vaaliraha skandaalissa ryvettyneeltä säätiöltä avustusta Hacklabille ja sain sitä. Tämän potin(osan siitä) turvin mulla on ajatuksena, että rupean pikkuhiljaa tulevaisuudessa tekeen workshoppeja ja vastaavia juttuja, joissa testaan kuinka mahdollista vision kokeileminen käytännössä on. MIksi? No siksi että teknisen opetusta on yritetty KEHITTÄMISEN sijaan lakkauttaa moneen kertaan. Annetaan tekniseen työhön vähän rahaa ja kielletään monien työkalujen, kuten sorvin ja sirkkelin käyttö -> Höylätään lankkua kun se on halpaa. -> Tylsä aine -> Ei siitä tykätä eikä sillä ole yhteískunnallista merkitystä -> lopetetaan se koska eihän monissa muissakaan maissa opeteta teknistä. Tätä asiaa en voi hyväksyä.

Tulipa pitkä tarina omasta historiasta ja itsensä kehumisesta, mutta pointti siinä on se, että koskaan ei ole liian myöhäistä oppia jotain asiaa, josta on haaveillut tai kiinnostunut. Ei Roomaakaan rakennettu päivässä.

Minut pakotettiin mukaan. Noeikun, olen SATSilainen, tätä kirjoittaessa yhdistyksen puheenjohtaja, ja kerhotilojen yhdistyessä päädyin sitten rakettiporukan mukana myös labilaiseksi. Tottapuhuen olen ihastellut Hacklabin ständiä pienoismallimessuilla ja pohtinut, että tuo olisi oiva juttu, jos aika muilta harrastuksilta, töiltä ja opinnoilta vaan riittäisi. Nyt sitten sattuman oikusta olen mukana, ja tyytyväinen siihen.

Minä itte: 46-vuotias pikkupoika, joka innostuu milloin mistäkin vempaimista ja harrasteista. Pysyvämpi innostus on ainakin sieltä 4.6-vuotiaasta pikkupojasta lähtien ollut erilaisiin lentäviin esineisiin. Erilaisia lennokkeja ja raketteja on tullut puuhasteltua melkoiset määrät, ja yleensä aina mielessä on jotain mitä kaikilla muilla ei jo ole. Useimmat niistä toki päätyvät pysyvästi vain suunnitelmiksi, mutta jospa tämä uusi paikka ja porukka saisi vauhtia toteutuspuoleenkin? Lukuisista suunnitelmista huolimatta olen enemmän sellainen ad hoc -kokeilija, eli ne suunnitelmat ovat usein sellaisia “tätäkin pitäs koittaa” -tyyppisiä epämääräisiä ajatuksia. Rakettiharrastus muuten sopii sellaisille puuhastelijoille loistavasti - niin kauan kuin turvallisuusasiat ottaa vakavasti ja hoitaa perusjutut kunnolla, kokeiltavaa riittää ja on mahdollista myös varsin nopeasti saada jotain valmiiksi.

Muuten elämässäni olen ehtinyt yhtä sun toista, tällä hetkellä olen tutkijana ja tohtorikoulutettavana Aallon vesilabrassa. Sitä ennen olin 16 vuotta tietoturva-alalla. Asustelen Siuntiossa ja olen perheellinen, joten en välttämättä kovin usein pyöri labilla, mutta töiden jälkeen varmaan silloin tällöin. Tällä hetkellä erityisesti olen kiinnostunut oppimaan sorvin, jyrsimen ja 3D-printterin käyttöä.

Mitäs sitä muuta osaisi itsestään sanoa… Mitä hyötyä meikäläisestä voisi olla? Raketeista ja lennokeista jos on kysyttävää, niin jotain apua voin yrittää tarjota. Jatkossa olen varmaan yksi niistä SATSilaisista, jotka järjestävät rakettikursseja.

Mika Jalava

Elektroniikkaharrastelua lapsena 1990-luvun alussa, *nix-palvelimia ja Internettiä työnä ja harrasteluna 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana kotiautomaation rakentelun myötä elektroniikkaakin on tullut taas näperreltyä. Labilla touhuamista rajoittaa omat muut ja lasten harrastukset sekä varsinkin kesäisin asunnon remontit.

Härveleiden parissa olen viihtynyt niin kauan kuin muistan ja ennen sitäkin minusta on valokuvia serkun mopon moottorin kimpussa. Elektroniikasta kiinnostuin kai, koska isäni oli PTH:lla töissä (myöhemmin Tele, Sonera yms) puuseppänä ja sain käsiini sitä kautta puhelimia purettavaksi. Erityisellä lämmöllä muistan puhelinten korjaajatätejä, jotka ottivat pikkunappulan hoitoonsa kun isä sahaili pelottavan kuuloisella sirkkelillään. Nappula pidettiin poissa pahanteosta lykkäämällä eteen kasa puhelimenraatoja ja työkalut. Eikä naapurissa asunut elektroniikkainsinööri-Ekikään tätä kuumetta helpottanut, vaan lainasi pikkupojalle mm. oskilloskooppiaan. Mieleen on syöpynyt monta ahaa-hetkeä Erkin miljoonalaatikkoa ihmetellessä. Suurin ihmetys oli komponentti nimeltä LED, jonka ensitutustumisen muistan aina. Tämä selittänee nykyisen erikoisalani, eli optoelektroniikan.

Olen vaihdellut uran aikana raudan ja softan välillä, tällä hetkellä siirtymässä taas softasta rautaan. Kotona on pieni askartelukoppi ja töissä labra, joten aika paljon pystyn harrastamaan näissäkin. Hacklabiin liityin hienon harrastuksen tukemiseksi ja saatan jotain puutöitä käydä tekemässä. Työpuolelta saattaa löytyä poistettavaa kalustoa ja komponenttia ihan kohtalaisessa määrin. Myöhemmin voin pitää muutaman kurssin optiikasta ja optoelektroniikasta, mutta keväällä aika menee työkuviota muuttaessa ja uusi pikkuhakkerikin on perheeseen tulossa.

Mikko Syrjälahti

Hannu Olin
Rakentelen ammatikseni tekniikkahärpäkkeitä peruskoulussa. Kävin esittelemässäkin erästä auton protoa kerholla vuosi sitten. Valmistan siis halvoista yksinkertaisista materiaaleista pienkokoisia autoja dc-moottorilla. Alakoululaiset tekevät vain rungon, joka liikkuu vauhdikkaasti. Seuraavina vuosina samaa runkoa kasvatetaan ohjaus-modulilla ja Ardulla. MIT App inventorilla teemme puhelimeen helppoja applikaatioita, joilla voidaan kauko-ohjata BT:llä Ardua. Proto toimii mukavasti ja herättää teineissä valtavan rakenteluhalun.

Tällä hetkellä ongelmana BT-modulin konfigurointi. Luokkahuoneessa pitäisi toimia kymmenkunta modulia samanaikaisesti. Modulien nimet pitäisi vaihtaa kullekin modulille erilaiseksi. Tämä on osoittautunut vaikeaksi. Olen käynyt läpi useita netin video-ohjeita, mutta modulini ei suostu menemään AT-komento moodiin. Pitäisikö tämä kysymys asettaa johonkin toiseen ketjuun? BT mallia ZS-040. Vastaukset please hyvin yksinkertaisesti ja hitaasti edeten.

Kuvia

Arto Mikkola
Harrastan flippereitä, vanhoja arcade pelikoneita ja niiden korjailua. Kiinnostunut eniten wanhasta elektroniikasta (70-lukua). Myös putkinäytöt niiden korjaaminen ja elvyttäminen on lähellä sydäntä. Paikalle ei niin usein ehdi kun haluaisin, perheen ja oman firman luomien kiireiden takia.

Moro!

Hacklabin touhuja olen seurannut jo pidemmän aikaa, mutta liityin jäseneksi vasta muutama viikko takaperin, ja löysin vastikään Discoursen. Olen näillä näppäimillä valmistumassa diplomi-insinööriksi ja hacklab muutti sopivasti kävelymatkan päähän kotoani, joten viimein alkaa olla taas aikaa kaikenlaiselle häkkäilylle.

Ohjelmistokehityksestä löytyy paljon sekä vapaa-ajan että työpuolen kokemusta, ja myös elektroniikka on aina kiinnostanut. Käytännön puoli on kuitenkin jäänyt vähän etäiseksi satunnaisten johtojen kolvailua ja Arduinolla leikkimistä lukuunottamatta. Valokuvaaminen ja tähtitiede (ja erityisesti näiden yhdistäminen) ovat myös keskeisiä kiinnostuksen kohteita, ja toiminkin aktiivisesti paikallisissa tähtiharrastusyhdistyksissä.

-Samuli Vuorinen (naavis@IRC)

Muistan joskus nuorena katsoneeni spiderman animaatiosarjasta jaksoa, jossa oli labra jossa porukka puuhaili kaikenlaista ja miettineeni, että tollanen paikka olisi mahtava. Ensimmäisen kerran hacklabeihin törmäsin Jyväskylässä. Kuulin huhuja, että sellainen oli perusteilla ja lähdin katsomaan minkälainen mesta on kyseessä. Jyväskylässä en kauaa kerennyt olla jäsen, kun elämä toi Helsinkiin.

Elektroniikan parissa olen purkanut ja rakennullut kaikenlaista, mutta pitkään on puuttunut fokus hommasta. Nyt sitä on kuitenkin alkanut löytyä ja hacklabin siirryttyä lähemmäksi ja kotilabrasta luopuminen saivat liittymään Helsingin hacklabiin. Jäsenyyttä taitaa olla takana jo huimat pari viikkoa.

Töissä pyörin tapahtumien äänentoiston, valaistuksen ja videoprojisointien parissa. Elektroniikan puolelta kiinnostuksen kohteita on vianetsintä ja korjaaminen. Koodailtua tulee myös jonkun verran, viime aikoina pythonilla pääasiassa.

Timoteus Ruotsalainen

Satunnainen itse tekeminen ja omiin tarpeisiin valmistaminen varmaan tullut ensimmäisten leegopalikoitten mukana vähän molemmilta puolilta sukua. Oma ammattisorvi löytyi ohjelmistoista ja sieltä enemmän testauspuolelta. Jotain pientä elektroniikkaprojektia on tullut harrastettua jostain 15 vuoden takaa ja viime vuosina kasannut muutaman multikopterin.

Miksi Hacklab - no nyt kiinnostaa 3d-printtaus jolle voisi olla muutama käyttökohde muissa harrastuksissa. Mitä facebook-ryhmää katsoin niin tuttuja on näemmä vähän eri puolilta, ensimmäisen taisin tavata 80/90-lukujen vaihteessa.

Liityin jäseneksi syyskuussa 2016.

Harrastepuolelta kokemusta löytyy lähinnä softasta (eniten C/POSIX; mieluiten teen juttuja avoimilla työkaluilla) ja puutöistä (lattiasta huonekaluihin) koneiden kasaamiseen (äänettömät mutta tehokkaat koneet on pop). Linuxin tunnen kuin omat taskuni, sekä työasema- että palvelinkäytössä. Rakentelen kaikenlaista AVR- ja ARM-mikrokontrollereista. Huvikseni vastailen kysymyksiin StackOverflow.com’ssa.

Tuon question (ät) nominal-animal.net -osoitteen olen varannut pelkästään mielenkiintoisille ohjelmointi/Linux/fysiikka/matematiikkakymysyksille. Ei siksi, että olisin oraakkeli – olen usein väärässä --, mutta hyviä kysymyksiä on mukava pohtia, joten tuonne saa laittaa jos ei julkisemmin viitsi.

Olin aikoinaan yrittäjä/toimari (IT), mutta en ole koskaan ollut riittävän kaupallishenkinen tai rahan perään, joten burnout. Siispä olen vaihtumassa uraa tutkijaksi tms., alana laskennallinen materiaalifysiikka. Työpuolelta on kokemusta siis kaikenlaisesta siivoojasta toimariksi; viimeisimpänä lähinnä Linux-laskentaklusterien ylläpitoa. Toiveammatti on md-simulaattorien kehittäjä ja/tai tutkimusryhmän tms. laskennallisten Linux-työkalujen talonmies.

Jäsen jostain 2015 alusta, mutta labilla tulee käytyä sangen harvoin. Irkissä tulee keskusteltua enemmän. Harrastuspuolella isoin kiinnostus on analogisessa äänen tuottamisessa ja muokkaamisessa; erityisesti analogisynat ja DIY-Eurorack, vaikka kovin pitkällä en tässä harrastuksessa olekaan. Myös oluenpano ja hyötykasvien vesiviljely kiinnostavat, vaikka isompaa insinöörihifistelyä niiden kanssa ei vielä ole tullut tehtyä. Eniten labilla on tähän mennessä tullut kuitenkin käytettyä puutyöhuonetta, mm. hyllyn rakentamiseen. Työn puolesta teen avaruustutkimusta.

Olli Wilkman (Dronir)

Itse innostuin mukaan kun opiskelin lähistöllä, kohta hacklab-vuosipäivää viettelen. Olen kiinnostunut kiertotaloudesta ja mekaanisten laitteiden (kuten polkupyörien) hyötykäyttöön saamisesta. Paraikaa muistelen, mitä olikaan hitsaaminen. Eka ammattikoulutukseni hankin metallipuolelta ja aikoinaan on takataskussa ollut jopa TIG RST luokkapaprut mutta sehän taito näkyy ruostuneen, joten kehitin itselleni hitsuuproggista jotta oli ”pakko” ottaa avainjäsenyys harjoitteluajaksi. Olen myös hieman puuhaillut kestomuovien kanssa, puukontupista lähtien ja muovin hitsauskin on kokeiltu.

Isoimmat itsetehdyt vekottimet ovat kaksi nojapyörää ja grönlantilaiskajakki, jokainen erittäin pitkiä projekteja mutta toimivia ja tykkään käyttää. Nuorempana olin innokas elektroniikan harrastaja, opiskelin sähköä ja automaatioitakin mutta nyt se puoli on vähän jäähyllä. Jotain RasPia olen varovasti harjoitellut, tahtoo lipsahtaa muiden aikaansaannosten ihmettelyyn kyllä se. Muu aika menee erinäisiin ulkoiluharrastuksiin täällä Vihdin pusikoissa ja lutakoissa.

Pekka Pitkänen

Liityin jäseneksi jo pari vuotta sitten, mutta en saanut hommaa vielä silloin käyntiin. Nyt uusi skarpimpi yritys.

Oma kiinnostukseni Hacklabiin liittyy valotaiteeseen, jota olen harrastanut jo vuosia. Käytän erilaisia valonlähteitä ja ohjaan valoa kaikenlaisista lasiesineistä läpi, jolloin syntyy näyttäviä heijastuksia. Minulla on paljon ideoita valaisimista ja valotaideteoksista, mutta en osaa rakentaa ledeistä ja laser-diodeista haluamiani laitteita, ja siksi hakeuduin Hacklabille oppiakseni elektroniikkaa.

Todetaan vielä lopuksi, että arvostan sekä omia että muiden verkkokalvoja, ja käyttämäni laserit ovat harvoja poikkeuksia lukuunottamatta pienitehoisia (5mw). Ledeistä ja muista valonlähteistä tuskin tarvitsee olla huolissaan.

Olen uusi jäsen Ria eli Riffi. Palkkani saan ohjelmistokehittäjänä ja ne rahat menee larppaamiseen ja käsityöharrastuksiin.

Oon todennut, että harrastan erilaisia käsityötekniikoita, vuosien varrella on tullut kokeiltua mm. lasin sulatusta, keramiikkaa, lasimaalausta, silkkimaalausta, kivenhiontaa… Työhuoneestani tällä hetkellä löytyy mm. ompelukone, rukki, neulekone, kangaspuut sekä ihan liian monta kiloa muita käsityötarvikkeita. Myös puutyöt yms. kiinnostaa kovasti, mtuta niitä en ole tuonut kerrostaloasuntooni.

Viime aikoina erityisesti on tullut tutustuttua 3D-suunnitteluun ja tulostukseen, pienelektroniikan tinaamiseen ja seuraavana listalla olisi lasertulostus larppitarkoituksia varten ja arduino on opittavien asioiden listalla.

Hei!

Olen ollut jäsen vuodesta 2010. Välillä asuin maalla 2012-2019, jolloin en paljon osallistunut helsinki hacklabin toimintaan.

nicknameina käytän muun muassa tehjukka ja jusju.

Nyt olen ollut innostunut laserista. Muun muassa lennokkeja olen harrastanut lähes koko ikäni ja siihen laseria sovellan.

Olen vieraillut USA:ssa Floridan hacklabissa. Minua kiinnostaa yhdistystoiminta oman arkielämän sallimissa rajoissa (8v tytön iskä). Olisi kiva tehdä jotain erityisen tarvittua yhteisten asioiden eteen.

Ammatiltani olen opettaja. Mielelläni neuvon asioissa, joita osaan - tosin läbillä on erittäin kovatasoista väkeä, että poikkeavaa erikoisosaamista on vähän. Siellä ehkä suurimpana erikoisalueena hiilikuiturakenteet.

Osien juottelu ohjelmoinnin lisäksi on kanssa jossain määrin lähellä sydäntä. Arduinon ja raspin kanssa pelaaminen on kohtuullisen tuttua.

Jukka Juslin

1 Like

Hei,
Olen Jouko, miehen ikään ehtinyt “pelle peloton”. Labilla käynyt vain muutamia kertoja nuuhkimassa innostunutta ja idearikasta tunnelmaa…samalla hiukan korjannut kaivinkoneen ohjainvipua, hitsannut ja ihmetellyt “kovuusmittaria”. Osallistuin tarkistussahan kouluttajakolutukseen. Puu- ja metallityöt ikihaaveina mutta aika/tilavaatimusten vuoksi jääneet vähälle.
Nyt kiinnostaa dronet ja videot, kuvaus ja ediointi. Ohelmointi myös opettelulistalla, kun eihän sitä melkein mitään voi tehdä ilman appejä…ja siitä sitten helposti luisuu syvemmälle bittiavaruuksiin.
Kivikaudella valmistuin TKK (nykyisin Aalto) sähköosastolta ja 2016 myös metalliartesaaniksi.
Projektilistalla, jos joskus ehtii: biodieselin/etanolin automatisoitu pienpanimo…50kVA generaattori tarvii talvella polttoainetta :slight_smile:

T: Jouko Järvenpää

Uusi jäsen ilmoittautuu. Hallitus hyväksyi jäsenyyteni ihan hiljattain, enkä ole edes käyny läbillä kertaakaan ennen hakemuksen jättämistä.

Liittymään ajoi tarve löytää tila missä pääsisi vähän tekemään puujuttuja. Oma kylmä kahden neliön ulkovarasto ei varsinkaan näillä keleillä ole kauhean optimi oikeastaan mihinkään :slight_smile:

Katsotaan kun korona hellittää, jos pääsisi ihan käymäänkin.

Jätin vasta jäsenhakemuksen. Olen touhunnut paljon open source -softan ja vähän hardwaren parissa. Rupesin tossa juuri uudelleen radioamatööriksi (uusi tunnari OH2CMD, uusien radioiden komponentit tulossa Kiinasta) hyvin pitkän tauon jälkeen ja tuli tarve alkaa leikkimään kaiken maailman QRP ja SDR -radioiden kanssa, jolloin huomasin elektroniikkakomponenttikokoelmaa kaivellessa että mulla on myös viisi erilaista Arduinoa ja yksi Raspberry Pi, joten tajusin että taidankin sitten liittyä saman tien myös tänne. Jos siis hakemus hyväksytään.

1 Like

Nyt olen tosiaan HackLabin jäsen mutta en tietenkään ole ehtinyt vielä kertaakaan käydä siellä.
Olisin ehkä voinut kertoa vähän enemmänkin muistakin ideoistani. Tässä on vielä enemmän kiinnostavia juttuja:

  • Arduino ja elektroniikan ja projektien rakentelu sen ympärille.
  • Node-RED ja MQTT eri IoT-järjestelmien väliseen kommunikaatioon, tosi hauskoja.
  • Kryptovaluutat ovat menneet keinottelun puolelle ja useimmat ovat lähinnä ärsyttäviä, mutta pidän silti erityisesti IOTAsta, koska sillä eri IoT-laitteet voivat tehdä mikrotransaktioita toisilleen. Ja on mahtavaa kun koneet maksavat toisilleen.
  • Tekoälyn lisääminen IoT-sovelluksiin esimerkiksi spaCyn ja OpenCVn avulla. Näitä tarvitaan varmaan lisää mutta nuo pari ekaa ensin kuntoon.
  • QRP ja SDR, just tuli postista.
  • Voin auttaa esimerkiksi verkko-ohjelmoinnissa, toimittamisessa, teknisessä kirjoittamisessa ja kääntämisessä.