Pakko tietysti aloittaa vastaus ensin tällä linkillä:
https://wiki.hackerspaces.org/Design_Patterns
Tuolta löytyy kaikenlaisia ideoita ja ohjeita, jotka on todettu toimivan muualla maailmalla. Historiaa näillä vinkeillä on jo yhdeksän vuotta, ja niitä on toistettu monen eri Hackerspace-yhdistyksen perustamisessa. Yleisesti ottaen ne suosittelevat perustamisessa itsenäisyyteen ja ulkoisen sponsoroinnin varassa toimimisen välttämiseen. Göteborg taidettiin mainita Tukholmassa käydessäni paikkana, jossa kaupunkin sponsoroi ilmaiset isot tilat toiminnalle, mikä aiheutti ihan ansaittua kateutta. Kaupungilta joko löytyy ymmärrystä tai sitten ei, mutta olisi ihan kiinnostavaa nähdä, onnistuisiko tuollainen järjestely Suomessakin.
Itsenäinen, itse tilansa vuokraava ja omat laskunsa maksava yhdistys on se malli, jolla täällä on edetty. Vuokramaksu täytyy suunnitella siten, että jäsenistö pystyy sen itse hoitamaan, sillä jos talous on suunniteltu siten, että vuorkanmaksussa tai tilankäyttödiileissä ollaan riippuvaisia ulkoisista tuloista, voi toiminta katketa äkkiä sponsoroinnin loppuessa. Itsenäisesti ylläpidetyt tilat tarkoittavat varmemmin myös sitä, että tilasta saa tehdä omannäköisensä. Joensuussa on sopimus AMK:n kanssa, jossa he saavat käyttää oppilaitoksen tiloja toimintaansa. Pori taitaa edelleen toimia kaupungin yhteisökeskuksessa? Kaikki yhdistykset eivät tiedota toiminnastaan niin ahkerasti, että pystyisi seuraamaan mitä on meneillään.
Tilojen etsimisessä voisi olla kannattavaa hakea jotain sellaista paikkaa, joka on suunniteltu alun perin tuotantokäyttöön. Tällöin mahdolliset lupa-asiat tilaan tehtävissä muutoksissa ovat helpompia toteuttaa (jos on siis hyvät välit vuokranantajan kanssa). Jos tilassa on tehty ennenkin vaikka metalli- tai puutöitä, niin tietä on jo tasoitettu jonkin verran ennalta.
Kaupungin sponssaamat tilat tuovat mukanaan mahdollisesti myös kaupungin säännöt. Sponsorointi tapahtuisi todennäköisimmin jonkun toimialakohtaisen budjetin alla. Sivistystoimella on luultavasti aika perinteiset vakiintuneet alat ja tavat toimia, joten ehkä nuorisotoimi olisi parempi vaihtoehto? Se taas voi tarkoittaa että tulee velvoitteita järjestää nuorisolle ohjattua toimintaa, tai että tilaan tulee nuorisotiloja koskevat säännöt. Aukioloajat, vastuuhenkilöt, biljardikeppien katkominen kielletty yms. Kannattaa kysellä suoraan mainitsemaltasi pyöräpajalta, millaisella sopimuksella tuo järjestely on onnistunut. Käsittääkseni joissain kaupungeissa ollaan tarkempia sen suhteen, kuinka paljon toiminta tosiasiallisesti on nuorisolle suunnattua kuin toisissa. Apurahojen suhteen sama juttu: kaupungeilla on joko tapana sellaisia myöntää tai sitten ei – Mikkeli taisi onnistua sellaisen saamaan perustamisvaiheessa. Säätiöt ja rahastot ovat toinen vaihtoehto, mutta jos ei ole aiempaa toimintaa, pitää apurahan hakemisen perusteluissa olla vähintään hyvä suunnitelma tulevista aikeista.
Se on jo ihan positiivinen lähtökohta, että kaupungilta löytyy ymmärrystä mm. pyöräpajan kaltaiselle toiminnalle. Polkupyörien kanssa säätäminen istuisi hyvin myös hacklab-toimintaan, eli kannattaa pitää siihen suuntaan yhteyksiä.
Tarinat jos kiinnostaa niin tuossa on lisää luettavaa https://github.com/HelsinkiHacklab/Historiikki/blob/master/historiikki.pdf