CNC-alkeiskurssi, viimeinen kerta keskiviikkona 2.12. kello 18:00 labilla


#4

28.10. istunnossa käytiin läpi perusjuttuja työkalunpitimistä ja työkappaleen kiinnittämisestä.
Myös itse leikkuutapahtuman perusteita selvennettiin lyhyesti menemättä syvälle teoriaan.
Koneella ajettiin automaattiajolla yksinkertaisia G-koodin pätkiä, harjoiteltiin ohjelman muokkausta ja koneen käsiajoa.
Tällä kerralla esitetty materiaali löytyy täältä:




#5

Myös pari youtubelinkkiä katseltiin, ensin ihmeteltiin kuularuuvien toimintaa ihan mielenkiinnosta, ei tarvitse muuta tietää kuin että ovat välyksettömiä ja niillä Lotta liikkuu:

Sitten varsinaiseen lastuavaan työstöön liityen mikroskoppikuvaa siitä mitä sen materiaalin ja terän kohdatessa tapahtuu:

Niin ja vielä tiistai iltana nostimme sen nelosakselin pukiltaan ja totesimme sen pyörivän juuri kuten pitääkin.


#6

Turvallisuus

  • Tässä esitelty työkalun vaihtosekvenssi tulee suorittaa turvallisesta paikasta.
  • Myös karusellin liikkuminen tulee ottaa huomioon!
  • Nämä ovat esimerkkejä, ei sääntöjä eikä näitä välttämättä voi käyttää suoraan koodissa. Tiedä mitä teet.

Ohjelman alku (Boilerplate)

O1001 G90 G94 G17 G40 G80 G21
G54
  • O1001 - Ohjelma nro 1001 (vaihda tähän oman ohjelman nro)
  • G90 - Absoluuttinen liikemoodi
  • G94 - Työstönopeus: mm/min (feed)
  • G17 - X-Y-tason valinta
  • G40 - Työkalun säteen kompensaation poiskytkeminen
  • G80 - Valmiin työjakson peruutus
  • G21 - Millimetrien valinta
  • G54 - Valitaan haluttu paikalliskoordinaatisto (G54-G59)

Työkalun vaihto (Ohjelman keskellä)

G91 G28 Z0 
T2 M6
G43 H2 G29 Z0
G90
  • G91 - Relatiivinen liikemoodi
  • G28 Z0 - Liikutaan kotiin pisteen Z0 kautta (eli ei liikuta minkään kautta koska relatiivinen moodi mutta ajetaan vain Z-akseli kotiin)
  • T2 M6 - Vaihdetaan työkalu 2. (Huomaa H2 seuraavassa komennossa)
  • G43 H2 G29 Z0 - H2 tulee muuttua valitun työkalun mukaan. Liikutaan pisteeseen mistä G28 liike lähti, samalla ottaen uuden työkalun pituuskompensaatio käyttöön.
  • G90 - Absoluuttinen liikemoodi.

Valmis testiohjelma joka vaihtaa kahden työkalun välillä

Monimutkaisempi esimerkki (siirrytään pois makasiinin tieltä)

G91 G28 Z0 *
G53 G90 G0 X0 Y0 *
T2 M6 *
G91 G29 X0 Y0 *
G43 H2 G29 Z0 *
G90 G56 *
M1 *
  • G91 - Relatiivinen liikemoodi
  • G28 Z0 - Liikutaan kotiin pisteen Z0 kautta (eli ei liikuta minkään kautta koska relatiivinen moodi mutta ajetaan vain Z-akseli kotiin)
  • G53 G90 G0 X0 Y0 - Vaihdetaan konekoordinaatistoon ja ajetaan X ja Y-akseli kotiin
  • T2 M6 - Vaihdetaan työkalu 2. (Huomaa vastaava H2 muutama komento myöhemmin!)
  • G91 G29 X0 Y0 - Relatiivinen liikemoodi ja palaudutaan edellisen G28-komennon X- ja Y-koordinaatteihin.
  • G43 H2 G29 Z0 - Liikutaan pisteeseen mistä G28 liike lähti, samalla ottaen uuden työkalun pituuskompensaatio käyttöön
  • G90 G56 - Absoluuttinen liikemoodi, koordinaatisto vaihdetaan tässä kolmoseksi (mikä ehkä oli jo)
  • M1 - Tauko, odotetaan käyttäjää

#7

Ja tosiaan kuten eilen puhuttiin niin ennen työkalun vaihtoa on syytä ajaa vähän kauemmas työkappaleesta (esim siihen lähestymispisteeseen johon ennen varsinaisen työstön aloitusta ajettiin). Lisäksi jos/kun karusellissa on pitkiä työkaluja (kuten se 20mm pora) niin voi hyvinkin olla tarpeen väistää myös X/Y suunnassa että karusellissa pyörivä työkalu ei osu työkappaleeseen tai kiinnityksiin (muista että se karuselli tulee runsaasti alaspäin työkalun vaihtoa varten).


#8

Osanotto on edelleen niin runsasta, että jatkamme nyt vielä ainakin kolmena keskiviikkona. Tässä viimekerralla käytyä G-koodimateriaalia, johon tulee päivityksiä sitä mukaan kun koodeja käymme läpi:


#9

11.11. ilta käytettiin harjoitustyöhön. Tehtävänä oli kiinnittää alumiinilätkä halkaisijaltaan 70mm ja paksuus 40mm tukevasti puristimeen ja ajaa siihen annettu työstö.

Kiinnitys tapahtui käyttäen apuna särmärautoja ja v-blokkia jolla pyöreä kappale saatiin asemoitua riittävän tukevasti tasainen sivu ylöspäin. Tässä yhteydessä havaittiin ns. kolmen tukipisteen ongelma, eli v-blokki kantoi niin tukevasti, että yhtä särmärautaa ei saatu kappaletta naputtamalla ottamaan tukea. Niinpä se jätettiin pois koska kiinnityksen katsottiin olevan riittävä ilmankin. Kuten olikin.

Tehtävänä oli porata 6mm reikä läpi kappaleen keskiakselista ja jyrsiä yläpintaan 5mm syvä, 10mm leveä rengasmainen tasku jonka sisäsäde oli 20mm. Koska kaikki kuviot olivat symmetrisiä kappaleen keskiakselin suhteen, se valitiin XY-suunnan origoksi ja kappaleen yläpinta Z-tasoksi 0.0.

Kordinaatit ohjelmoitiin offset-taulun paikkaan 03 (valitaan ohjelmassa koodilla G56). Mittaus suoritettiin suuripiirteisesti käyttäen työkalua (poraa nro 5) linjarina ja mittapuikkoa välipalana vähän samaan tyyliin kuin työkalun pituusoffsettia mitatessa. Näin paikallistettiin laitoja mittaamalla kappaleen keskipiste X- ja Y-suunnissa, ja lopulta Z-tason korkeus pöydän pinnasta mittaamalla erotus pöydän ja yläpinnan absoluuttisesta Z-koordinaatista.

Alla olevassa ohjelmassa siis 3. koordinaatiston (G56) origo on työkappaleen yläpinnan keskipisteessä.

Ensimmäinen ajettu koodi tuotti oikean lopputuloksen ja oli tämmöinen:

O6002 G21 G17 G90 G40 G80 G94 G56 *     (millit, XY-taso, absoluuttikoord., leveuskomp pois, työkierrot pois, 3. työkoord.)
G28 G91 Z0. *                           (Z kotiinajo suhteellisin koordinaatein siirtymän Z0.0 kautta [Z0.0=ei liiku])
T05 M06 *                               (työkalu 5; vaihda)
G90 *                                   (absoluuttikoordinatit päälle)
G00 G43 H05 X0. Y0. Z100. F175 S3500 *  (pikaliike, pituuskompensointi päälle; 5. pituusoffset, X0 Y0 Z100, syöttö 175 mm/min, kara 3500 RPM)
G00 Z2. *                               (pikaliike korkeusasemaan 2.0 mm)
M3 *                                    (kara pyörimään myötäpäivään)
G01 Z-10. *                             (suora työstöliike [poraus] syvyyteen -10mm)
Z0. *                                   (paluu pinnan tasoon)
Z-20. *                                 (poraus tasoon -20mm)
Z0. *                                   (paluu)
Z-30. *                                 (poraus tasoon -30mm)
Z0. *                                   (paluu)
Z-42. *                                 (poraus tasoon -42mm [läpi])
G00 Z10. *                              (paluu +10mm tasoon pikaliikkeellä [tässä Lotta nykäisi poran irti pakasta kun oli huonosti kiinni!])
G28 G91 Z0. *                           (Z kotiinajo suhteellisin koordinaatein siirtymän Z0.0 kautta [Z0.0=ei liiku])
T04 M06 *                               (työkalu 4; vaihda)
G43 H04 G29 Z0. *                       (pituuskompensointi päälle; 4. pituusoffset, paluu kotiasemasta siirtymän Z=0.0 kautta)
M3 G91 *                                (kara myötäpäivään, suhteelliset koordinaatit)
G1 Y-24. Z-8. *                         (työstöliike Y-suunnassa -24mm ja Z suunnassa -8mm nykyisestä paikasta)
G2 J24. Z-7. *                          (ympyränkaari myötäpäivään säteellä 24mm samalla 7mm alaspäin. [kun X ja Y puuttuu niin ajetaan täysi ympyrä)
G2 J24. *                               (toistetaan ympyrä vakiokorkeudella [siivoaa uran pohjan vaakasuoraksi])
G1 Y-2. *                               (siirrytään työstönopeudella 2mm Y-suunnassa)
G3 J26. *                               (ympyränkaari vastapäivään säteellä 26mm. Täysi ympyrä)
G00 Z15. *                              (pikaliike 15mm ylöspoäin)
G28 G91 Z0. *                           (Z kotiinajo suhteellisin koordinaatein siirtymän Z0.0 kautta [Z0.0=ei liiku])
M5 *                                    (kara seis)
M30 *                                   (ohjelman lopetus; paluu alkuun)
%

Huomioita koodista:

Poraus tehtiin antamalla yksittäisiä porauskäskyjä 10 millin syvyysportain. Tällä pyrittiin estämään poran kierteiden tukkeutuminen lastuista kun reikä on kumminkin aika syvä. Lotta tukee kyllä oikeita poraustyökiertojakin joissa homma menee yhdellä G-koodilla, mutta niitä ei nyt alettu harjoittelemaan.
Viimeisestä porauksesta paluu tehtiin pikaliikkeellä, mikä vielä suoritettiin traverse-nupin ollessa asennossa 100% eli täydellä koneen liikenopeudella. Pahaksi onneksi ei muistunut mieleen tarkistaa, oliko pora kiinnitetty tukevasti pakkaan, mitä se ei ollut. Niinpä Lotta nykäisi pakan irti porasta joka jäi reikään yksinään törröttämään. Vahinkoa ei tapahtunut etenkin kun ohjelmaa ajettiin single block-tilassa yksi lause kerrallaan. Pora vaan vedettiin ulos käsin ja ohjelma jatkui. Opetus: ehkä ei kannata käyttää pikaliikkeitä kun työkalu ja työkappale ovat kontaktissa.

Tämä ohjelma käyttää alussa poraukseen absoluuttikoordinatteja ja myöhemmin taskun ajossa suhteellisia koordinaatteja. Homma toimii oikein, mutta ei ehkä ole ihmiselle selkein ja helpoin hahmottaa. Nyt syynä oli se, että koodiin vaikutti usea tekijä, mutta yleisesti kannattanee pitäytyä toisessa tai toisessa eikä sekoittaa. Vaara että koodaaja menee itsekin sekaisin ja antaa koordinaatteja väärin on ilmeinen.

Kappaleita työstettiin kaksi, jälkimmäinen hieman erilaisella ohjelmalla joka kuitenkin tuotti saman lopputuloksen. Kuva molemmista lopputuloksista löytyy labin flickr-kuvista.

Tässä Lotan ruudulta kaapattu toisen ohjelman teksti. Toiminta selvinnee vertaamalla ylempänä olevaan annotoituun versioon.


#10

Tänään saatiin luettua ohjelma lotan muistista sarjaportin yli ulos (“punch”) ja myöskin sisään muistiin (“read”). Sarjaportin parametrit ovat 2400 7E2 ja RTS/CTS (nopeutta varmasti saa nostettua jostain bitistä lotan asetustaulusta, pitää vaan selvittää mistä, tosin sinänsä melko sama meneeko ohjelman lataamiseen sekunti vai kymmenen kun tuota muistia on se ~48k ja työkappaleen kiinnitykseen ja mittaukseen menee kuitenkin melkein eniten aikaa)

End-Of-Block:ina (jota konsolista napulteltaessa symboloi tuo asteriski) toimii CR+LF (eli windows-rivinvaihto), eli niitä tähtiä ei ole tarpeen (eikä suotavaa) lisätä tekstieditorilla naputeltuun koodiin.

Ohjelmaa lukiessa kun kone on valmis vastaanottamaan tulee ruutuun LSK joka tarkoittaa että ensimmäinen lähetettävä rivi ignoroidaan, ohjelma siis kannattaa aloittaa esim rivillä jossa on vain kommentti ja sen jälkeen sitten boilerplate.

On kuulemma täysin mahdollista, jopa yleistä (siinä määrin että CAM ohjelmat tukevat tätä suoraan) jakaa isommat työt max koneen muistiin mahtuviin paloihin joiden välissä ohjelma ottaa työkalun ylös ja sitten voi tehdä tilaa muistiin ja lataillla seuraavan pätkän ajovalmiiksi ja toistaa kunnes koko setti on hoidettu.

Edit: ja kuten tuosta portin parametreista voi päätellä vain 7-bit ASCII merkkejä saa edes yrittää lähettää, kommenteissakaan ei ole suotavaa olla ääkkösiä, tai varsinkaan jotain moderneja hapatuksia kuten unicodea)


#11

Tosin UTF7:n pitäisi toimia ongelmitta.


#12

Ke 18.11. Lotan käytännön käsittely- ja ohjelmointiharjoituksia.

Tehtävä: Turner’s cube

Kuutio toteutetaan sopivasta alumiinikappaleesta jyrsimällä - ehdotus on käyttää pätkä labille hommattua 50x50 tankoa. Tangosta sahataan ensin vähän yli 50 millin pätkä joka toimii lähtöaihiona.

Vaihe 1: Aihiosta muovataan tarkka kuutio.

Tätä varten tarvitaan 2 setupia joilla otetaan aihiosta 3 pintaa kummallakin setupilla.
Setup 1: puristimeen valitaan sopivat särmäraudat ja työkoordinaatiston Z-origo asetetaan 49 milliä särmän yläreunan yläpuolelle. X ja Y-koordinaatit asetetaan sopivasti kappaleen kiinnityskohtaa silmällä pitäen.
-aihiosta tasoitusjyrsitään Z-korolla 0.0 kolme vierekkäistä pintaa, joista yksi on sahattu pinta. tällöin kunkin sivun m**itta on ~49mm.
Setup 2; Työkoordinatiston Z vaihdetaan milli alaspäin, jolloin se on 48 milliä yli särmärautojen tason.
-Nyt jyrsitään aihion loput pinnat jolloin meillä on periaatteessa tarkka kuutio, jonka sivujen mitta on 48 milliä.

Vaihe 2: Kuution sivuihin jyrsitään taskut

**Setup:** Työkoordinaatiston Z-asema pidetään 48 millissä, mutta X- ja Y-koordinaatit muutetaan osoittamaan kuution yläpinnan keskipisteeseen. Koska kuutiota joudutaan kääntelemään useita kertoja on eduksi, jos se on helppo asemoida puristimeen käyttäen jotain mekaanista ohjausta. Samalla kuutio pitää pyrkiä asemoimaan puristimen leukojen keskelle epäsymmetrisen väännön minimoimiseksi. - Kuutiosta jyrsitään pyöreät keskeiset taskut vähintään kolmeen syvyyteen kultakin sivulta. Kukin syvyys jyrsitään jokaiselle sivulle, ennenkuin siirrytään seuraavaan. Näin sama koodi voidaan uudelleenkäytää 6 kertaa peräkkäin ja kuution mekaaninen lujuus säilyy parhaiten työn edetessä. Lopussa on varottava ylikiristämästä kuutiota koska suurin osa sitä on ilmaa harjoituksen päättyessä. Taskujen suhteelliset syvyydet vaikuttavat paitsi esteettiseen lopputulokseen, myös kuution koossapysymiseen. Liian syvä tasku irrottaa koko kuution keskustan ja homma menee pipariksi.
( LSK )
O1500
G21 G17 G90 G40 G80 G94 G56
G28 G91 Z0.
T04 M06
G43 H04 G90 G00 X-10. Y10. Z100.
S3500 F175 M03
Z10
Y0. Z0.
G01 X0. Y-7.
G91
X61.
Y-7.
X-61.
Y-7.
X61.
Y-7.
X-61.
Y-7.
X61.
Y-7.
X-61.
Y-7.
X61.
Y-7.
X-61.
G90
G00 Z10.
M05
G28 G91 Z0.
M30
%

#13

Käsin kirjoitetllun GCoden visualisointiin voi muuten kokeilla vaikka tämmöstä työkalua: CAMotics. Se vaan ei tunnu arvostavan ohjelmanumeroa koodina joten jätä Oxxxxx pois kun testailet tällä.


#14

Tässä vielä inspiraatioksi vastaavan kuution valmistus käsisorvilla:


#15

Tuossa se mallinnusehdotukseni mittoineen ensi viikon gcoden pohjaksi: http://i.imgur.com/Sj0ZAyn.png
Alemmassa visualisoitu negatiivisena mitä pitää kultakin laidalta veistää pois.


#16

Sarjaporttikikkailu on ikävähköä joten nyt on myös avulias webui koodin tuuppaamista varten.
Sisältää myös muuta funktionaalisuutta kuten työkalun pituusoffsetin laskentaa.

Tarkoitus olisi että tämä olisi esim raspissa ajossa ja lotalle voisi jutella sarjaportin yli…


#17

Eilenhän siellä hurjapäät jo demosivat tätä:


#18

Liittyen harjoitukseen jossa oikaistiin alumiinitangosta sahattua aihiota, kurssilaisilla heräsi kysymyksiä miksi oikaisu tehtiin juuri määrätyllä tavalla. Tässä vähän selitystä menetelmään:

Työkappaleen perusmuokkaus 101: Aihion oikaiseminen suorakulmaiseksi särmiöksi

(suorakulmainen särmiö: kappale jossa on 6 pintaa; vastapinnat yhdensuuntaiset ja vieruspinnat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden).

Tyypillisesti jyrsintä aloitetaan jostain latan, tangon tai harkon pätkästä joka on enemmän tai vähemmän suorakulmainen, yleensä vähemmän.
Käytännössä kappale on siis aina vino yhteen tai useampaan suuntaan niin, että tarkkoja muotoja ei synny ennen kuin aihio oikaistaan. Tässä siis oikaisun työnkulku jonka tuloksena syntyy kappale jonka kaikki pinnat ovat toisiinsa nähden suorakulmaisia sillä tarkkuudella mihin käytetyt kiinnittimet pystyvät.

Aihion kiinnityksessä on noudatettava niitä periaatteita jotka alkeiskursilla on kuvattu. Erityisesti kappaleen tuenta liikkuvan leuan puolelta käyttäen sopivaa voiman kohdistuspalaa on tärkeää. Lähtöaihion muodosta riippuu onko ainakin aluksi käytettävä tukivoiman jakopaloja myös kiinteän leuan puolella. Kuten on nähty, neliöksi pursotettu alumiinitanko ei suinkaan ole neliö Lotan tarkkuusmittakaavassa!

Työnkulku:

i. Jos aihio on rankasti vinopintainen, voi olla hyödyksi esioikoa pintoja varovasti vaikka ihan käsiajolla sen verran, että kunnollinen kiinnitys onnistuu.
  1. Ensin oikaistaan särmiön yksi pinta tasoon jyrsimällä pinta suoraksi. Tämä pinta on sen jälkeen särmiön pääreferenssipinta ja se numeroidaan (1).

  2. Valitaan jokin pinnan (1) viereinen pinta seuraavaksi. Aihio kiinnitetään puristimeen siten, että pinta (1) on vasten puristimen kiinteää leukaa ja valittu pinta on ylöspäin. Jyrsitään tämä pinta nyt vuorostaan tasoksi ja siitä tulee ensimmäinen sekundääripinta (2a). Tämä pinta on nyt 90 asteen kulmassa vasten pintaa (1). On erittäin tärkeää, että tässä ja seuraavissa vaiheissa kiinteää leukaa vasten tuleva pinta on kunnollisessa kontaktissa leukaan! Käytä siis tukipalaa liikkuvan leuan ja kappaleen välissä, ja ehdottomasti mikäli särmäraudat eivät kanna tasaisesti vasaroinnista huolimatta.
    HUOM! Primäärireferenssi on puristimen kiinteä leuka! Kun aihio nakutellaan vasten särmärautoja, on täysin mahdollista ja luultavaa, että molemmat raudat eivät kanna tasaisesti koska aihion pohja ei ole suora. ÄLÄ siis hakkaa kappaletta väkisin vasten rautoja, koska silloin pinta (1) ei enää ole täydessä kontaktissa kiinteään leukaan, ja juuri se on nyt tärkeintä.

  3. Aihio käännetään 180 astetta siten, että pinta (1) on edelleen vasten kiinteää leukaa ja pinta (2a) on alaspäin. Jyrsitään pinnan (2a) vastapinta josta tulee toinen sekundääripinta (2b). Tämä pinta on nyt 90 asteen kulmassa pintaan (1) nähden, ja samalla yhdensuuntainen pinnan (2a) kanssa.

  4. Aihio käännetään nyt 90 astetta jompaan kumpaan suuntaan niin, että pinta (1) on edelleen vasten kiinteää leukaa. Tarkalla suorakulmalla (koneistajan suorakulma tai 1-2-3 -mittapala tai vastaava) otetaan referenssi puristimen särmäraudasta ja aihion toisesta (2) pinnasta. Näin aihio asemoidaan tarkasti pystysuoraan käyttäen pintaa (2) referenssinä ja mittakulmalla referenssi käännetään vaakasuoraan särmäraudan pintaan. Aihiota ei siis tässä vasaroida kiinni särmärautoihin, vaan se ottaa suuntansa suorakulmasta ja vain nojaa särmiin. Yläpinta jyrsitään taas tasoksi ja siitä tulee pinta (3a).

  5. Aihio käännetään 180 astetta siten, että pinta (1) on aina vaan vasten kiinteää leukaa, ja pinta (3a) on alaspäin. Yläpinta jyrsitään ja siitä tulee pinta (3b).

  6. Aihio käännetään niin, että pinta (1) on alaspäin ja pinta (2a) on vasten kiinteää leukaa. Kun yläpinta nyt jyrsitään, siitä tulee pinta (4) ja särmiö on oikaistu.

Puristimen kiinteä leuka on koneen puolen primäärireferenssi, joten sitä pyritään käyttämään mahdollisimman monessa koneistuksessa. Sekundäärireferenssinä toimivat kappaletta kannattelevat särmäraudat. Jokaisessa koneistuksessa valitaan myös aina pienimmän järjestysnumeron omaava pinta aihion vastinreferenssiksi, jolloin tarkkuutta menetetään mahdollisimman vähän työn edetessä.


#19

Otin torstaina videolle koordinaattien asettamisen työvaiheet. Videot läbin Flickr-tilillä.

Osa 1:

Osa 2:

Osa 3:


#20

Nyt olis http://lottaldr.local/ tai http://192.168.110.160/ (jos on esim mDNS-rajoittunut), tai jos raspin wifi on rikki niin eetterin IP-osoite on http://192.168.110.161/ (tuo mDNS toimii siitä riippumatta)

Jostain mystisestä syystä ton usb-serialin (tai usb-wlanin, tai…) takaisin raspiin kiinnitökkääminen johtaa crashiin ja boottiin, parempi siis että ette irroittele sitä (lisäksi se weppikilke saa hepulin puuttuvasta sarjaportista) jos on ihan pakko päästä raspin ohi siihen sarjaporttiin niin sitten se sarjakaapeli irti usbikilkkeestä jne, jos ei laita takaisin niin tiedossa on rangaistuksia.


#21

Webikilkkeen pitäisi hanskata se että sarjaportti puuttuu. Ainakin tarkoitus olisi.

Raspin crashille se tuskin ihan kauheesti voi mitään. =D


#22

Alkeiskurssi ryhmätyönä suoritti palikkatestin onnituneesti:

Ensi viikolla pidämme vielä kertauksen, mutta sen jälkeen kaikilla pitäisi olla tarvittava tietotaso vastaavan tekemiseen yksilösuorituksena, tästä sitten myöhemmin lisää. Ja kertausta saa tietysti vaikka tiistaisin jos on jäänyt väliin tai tuntee tarvetta.

Hommaa jatketaan peruskurssin merkeissä:


#23

Alkeiskurssista tulee vielä tammikuun alussa viikonlopun mittainen intensiivinen pikakertaus niille jotka missasivat tämän ekan setin, aiheesta tiedotetaan erikseen.

Peruskurssin alkupuoleen eli mallinnukseen voi osallistua vaikka ei ole alkeiskurssia vielä käynyt, mutta siinä kohti kun mennään CAMiin on välttämätöntä että on sisäistänyt alkeiskurssin opit.

Edit: Alkeiskurssin kertaus