Minulle kerrottiin, että jos rakennan vapaastilentävään lennokkiin timerin, jonka tarkoitus on rajoittaa lennokin lentoaikaa, että siinä on ongelma. Jos haluaisin hallita yhtä servoa sekä tavallisella rc-laitteella että arduinon kellon mukaan. Siihen pitää kuulemma tehdä joku binäärimikseri? Onko tämä oikeasti jotenkin vaikeaa ja mystistä?
Käytännön tilanne on se, että lennokin moottori käy 40 sekuntia, joka pistäisi pystyä rc-lähettimellä keskeyttämään.
Enkö tosiaan voi ohjata RC-vastaanottimelta tulevaa signaalia siten että se kiertäisi arduinon kautta ja arduino antaa rc signaalille outputissa vallan, jos huomaa sen merkittävästi muuttuneen?
Vaikka olen opiskellut paljon, olen aika palikka tämän elektroniikan kanssa. Osaamiseni liittyy tällähetkellä vähän enemmän ohjelmointiin. Jos joku voi rautalangasta vääntää mitä tässä pitäisi tehdä, sillä on
selvää, että ratkaisu on olemassa, koska toteutuksia on. Ongelma on mm. se, että nykyinen ratkaisu
maksaa noin 500 euroa ja minusta tämmöisen pystyisin tuottamaan halvemalla.
Sitten vaan katselet että onko vastaanottopuolella tapahtunut jotain niin dramaattista että output-puolella pitää tehdä jotain peliliikkeitä sen sijaan että annettais sen 40s timerin laskea.
Ongelmia tulee lähinnä jos RC-vastaanottimessa on integroitu moottorinohjain jota ei voi ohjata ulkopuolelta ja josta ei saa moottorin kanavaa ulos pinnistä (tietysti abort-komentoon nyt voi käyttää jotain muutakin kanavaa mutta silti pitäis olla joku tapa käskyttää sitä moottoriohjainta)
Vapaastilentävän timeri on ikiaikasen vanha pomminvarma ratkasu. Varmasti kevein ja toimintavarmin kaikista. On siinä omat haittansa tietty, kuten että sitä ei sitten keskeytetä.
Arduinon voi laittaa vastarin ja servon väliin ja ohjelmallisesti sitten päättää kumpi ajaa; ajastin vai kaukosäädin.
Tämän suunnitteluun nyt ihan ensihätään ei muuton keskellä ole liikaa detaljiapuja, mutta hyviä pointtereita voi Rambon tapaan aina antaa. Kysele siis lisää vaan tässä langassa, niin koitellaan jeesiä
Niinjoo, tämmösen tekis varmaan ihan hyvin jollain attiny45:llakin jos yksi inputti ja outputti on se mitä tarvitaan. jos SOIC8 on liian iso ja painava paketti niin ko MCU:ta saa myös BGA-paketissa (ja niihin palloihin voi ihan hyvin kolvaa jostain emaloidusta kelalangasta hyppylankoja. PCB:thän painaa kanssa grammoja)
Servokirjastosta on näköjään portti attinyille (tosin sen yhden servon nyt ohjais ihan vaan sillä PWM outputilla) https://github.com/fri000/Servo8Bit
Hei! Kiitos paljon neuvoista, näillä pääsen eteenpäin. Eräästä toisesta lähteestä koin, että minulta pantattiin tämä tieto ja puhuttiin vain epämääräisesti jostain binäärimikseristä tai jostain mikä kuulostaisi mahdollisimman vaikealta.
Ei mitään virallista mutta esim mulla on tämmösiä itse suunniteltuja piirilevyjä:
Ohjelmointiin tarttee USBASPin tai virallisen AVR:n ohjelmointilaitteen, molempia löytyy läbiltä. Extrakäteviä ovat kun tarttee vaan muutaman IO-pinnin johonkin, kuten esim tämmöseen I2C:llä käskytettävään Air-Core driveriin:
Kiitos mahtavista kuvista! Käytännössä tarttisin Android-puhelimen ja tuon koneen välillä pientä kommunikointia, esim. korkeuslogi. Mahtaisiko onnistua miten?
Eli, siellä on korkeusloggeri, energialimitteri. Potkuri on ainoastaan newbie tasoa, mutta Ukrainasta on tulossa uusi. Timerin nimi on M&K. Koneen saa alas radio-ohjauksella.
taitaa nälkä kasvaa syödessä, kannattaa aloittaa siitä timerista ja kun se on saatu kuntoon niin siirtyä sitten vasta lisähärpäkkeisiin tai muuten ei saa koskaan mitään valmiiksi
Attiny45 on tälläiseen projektiin varsin hyvä koska se on pieni ja kevyt, mutta sulla loppuu siitä nopeasti IO:t kesken jos haluat lähetellä vielä dataa kännykkään ja syöttää sensoridataa mikropiirille, ja sekin pitäisi selvittää että mitä sensoreita siellä on, millaista dataa sieltä tulee ulos, kytketäänkö se suoraan ardulle tai vastaavalle vai onko siellä välissä jotain muuta piiriä…
Melkeen kannattaisi tulla labilla käymään tuon projektin kanssa niin saa kysymyksiin paremmin vastauksia ja myös varmasti ehdotuksia siitä millä kannattaa toteuttaa ja samalla vaikka pikakurssin arduun tai attinyyn
Moro, pikakurssi arduinosta olisi hyvä. Olen opettanut sitä ja C++:aa opiskelijoille noin vuodesta 2009 lähtien.
Olet anacron ihan oikeassa tuossa, että on todellinen vaara, että ei saa mitään valmiiksi - tämä toteutuu etenkin opettajilla jostain syystä erityisen usein - veikkaan syyksi perfektionismiä.
Tein toissayönä softan KISS ja simplest thing that could possibly work periaatteella ja sain jopa jotain valmiiksi! Nyt olen tietyistä syistä sidottu seuraavassa kuvan näköisessä koneessa maailmanluokan high-end ratkaisuihin. Siitä seuraava on sitten varmaan simppelimpi.
Kiitoksia kaikille neuvoja antaneille! Yleensä olen kokenut, että näitä tietoja pihdataan joissain toisissa yhteisöissä. Tunnen Vaisalan insinöörin, jolta saan apua painesensoriasiaan, mutta ehkä se on myös tehtävissä ns. hobbyist tasoisilla hommilla - paine ei kuitenkaan ole tässä mikään show stopperi.
