(testattu vain Fedorassa joka käyttää libinput-ajureita mutta kaikkien modernien käyttisten pitäisi kyllä käyttää libinputia nykyään)
Tämä matriisi kääntää vain akselit oikein päin. Säätämällä noita numeroita voi myös kalibroida tai säätää kosketuksen vaikutusaluetta mutta en osaa nyt sanoa miten mitkä numerot vaikuttaa asiaan. Pitäisi periaatteessa olla perus vektorimatikkaa.
En ole myöskään vielä selvittänyt miten nämä tallennetaan pysyvästi, olen vain tehnyt nämä askeleet manuaalisesti joka kerta.
Koska Linuxille tämä on kosketusnäyttö, niin se toimii ihan kosketusnäyttönä kaikissa ohjelmissa joissa on erillinen tuki sille. Esimerkiksi Chromiumissa ja kaikissa GTK+ 3 - ja Electron-pohjaisissa sovelluksissa voi scrollata sormella. Muissa se toimii ihan hiirenä.
Paitsi Waylandissa, jossa se “vähän vaihtelee” :–D
Muuten niistä näytöistä: sen leveän metallikehyksen voi helposti irrottaa ottamalla vain ruuvit pois, ja sitten itse näytössä on M3-ruuvireikiä joka suuntaan kaikissa reunoissa, ja vähän muitakin ruuvinreikiä ja ripustusreikiä. Eli se on erittäin helppo kiinnittää paneeliin, rakentaa oma kehys, tai ripustaa seinään roikkumaan.
Raspbianille tämän saa toimimaan asentamalla ensin lähdekoodista käännetty inputattach.
Löytyy täältä osana Linux console project -pakettia:
Vaatii asennuksen sitä ennen: sudo apt-get install libsdl1.2-dev
Suoraan apt-getillä asennettu inputattach ei sisällä -eeti -tukea, vaikka se näkyykin man-sivuilla (ei --helpissä). Hae siis uusin inputattach ensin suoraan lähteestä.
Nyt pitäisi toimia: sudo inputattach -eeti /dev/ttyUSB0 --daemon xinput set-prop "EETI eGalaxTouch Serial TouchScreen" "Coordinate Transformation Matrix"-1 0 1 0 -1 1 0 0 1
Tälle näytölle toimi vielä paremmin tämä matriisi (yritys-erehdys-periaattella muodostettu, ymmv):
-1.37 0 1.185 0 -1.44 1.25 0 0 1
Tämä on testattu käyttämällä uGreen serial port adapter -johtoa, joka on todettu ihan hyväksi. Samalla testasin jotain USB232H2-N -nimistä vähemmän brändättyä sekalaista usb-adapteria, ja näytti toimivan silläkin. Näitä adaptereja Helsingillä on useita, mutta ne unohtui ottaa mukaan HSF:ään. Näissä pitää ensin ratkaista miten saisi fiksusti kiinni, koska molemissa on ulkonevat ruuvikierteet liittimissä vastakkain, ja adapterista pitää joko sahata ne poikki (minkä jälkeen heiluu lähes irrallisena), tai löytää jotain väliosaa sovitteeksi (johdon lyhyys ja sarjaporttipuolen mötikkä voi olla vaikea saada toimimaan tässä kotelossa kivasti).
