Hacklab, perustaminen, tilojen hankkiminen. Neuvokaa! / toimintamalli


#1

Hei!
Ollaan tässä mietitty mahd. Hacklabia tänne Kymenlaakson alueelle. Mitä kokemuksia jengillä on tilojen hankkimisesta? Ootteko vuokrannu porukalla vai saanu esim kunnalta ilmaiskäyttöön ( Kut.esim Kotkan pyöräpaja). Apurahoja yms huomioon otettavia asioita? Olisi hienoa kuulla eri labien tarinoita miten homma oikein lähti käyntiin!


#2

Pakko tietysti aloittaa vastaus ensin tällä linkillä:
https://wiki.hackerspaces.org/Design_Patterns

Tuolta löytyy kaikenlaisia ideoita ja ohjeita, jotka on todettu toimivan muualla maailmalla. Historiaa näillä vinkeillä on jo yhdeksän vuotta, ja niitä on toistettu monen eri Hackerspace-yhdistyksen perustamisessa. Yleisesti ottaen ne suosittelevat perustamisessa itsenäisyyteen ja ulkoisen sponsoroinnin varassa toimimisen välttämiseen. Göteborg taidettiin mainita Tukholmassa käydessäni paikkana, jossa kaupunkin sponsoroi ilmaiset isot tilat toiminnalle, mikä aiheutti ihan ansaittua kateutta. Kaupungilta joko löytyy ymmärrystä tai sitten ei, mutta olisi ihan kiinnostavaa nähdä, onnistuisiko tuollainen järjestely Suomessakin.

Itsenäinen, itse tilansa vuokraava ja omat laskunsa maksava yhdistys on se malli, jolla täällä on edetty. Vuokramaksu täytyy suunnitella siten, että jäsenistö pystyy sen itse hoitamaan, sillä jos talous on suunniteltu siten, että vuorkanmaksussa tai tilankäyttödiileissä ollaan riippuvaisia ulkoisista tuloista, voi toiminta katketa äkkiä sponsoroinnin loppuessa. Itsenäisesti ylläpidetyt tilat tarkoittavat varmemmin myös sitä, että tilasta saa tehdä omannäköisensä. Joensuussa on sopimus AMK:n kanssa, jossa he saavat käyttää oppilaitoksen tiloja toimintaansa. Pori taitaa edelleen toimia kaupungin yhteisökeskuksessa? Kaikki yhdistykset eivät tiedota toiminnastaan niin ahkerasti, että pystyisi seuraamaan mitä on meneillään.

Tilojen etsimisessä voisi olla kannattavaa hakea jotain sellaista paikkaa, joka on suunniteltu alun perin tuotantokäyttöön. Tällöin mahdolliset lupa-asiat tilaan tehtävissä muutoksissa ovat helpompia toteuttaa (jos on siis hyvät välit vuokranantajan kanssa). Jos tilassa on tehty ennenkin vaikka metalli- tai puutöitä, niin tietä on jo tasoitettu jonkin verran ennalta.

Kaupungin sponssaamat tilat tuovat mukanaan mahdollisesti myös kaupungin säännöt. Sponsorointi tapahtuisi todennäköisimmin jonkun toimialakohtaisen budjetin alla. Sivistystoimella on luultavasti aika perinteiset vakiintuneet alat ja tavat toimia, joten ehkä nuorisotoimi olisi parempi vaihtoehto? Se taas voi tarkoittaa että tulee velvoitteita järjestää nuorisolle ohjattua toimintaa, tai että tilaan tulee nuorisotiloja koskevat säännöt. Aukioloajat, vastuuhenkilöt, biljardikeppien katkominen kielletty yms. Kannattaa kysellä suoraan mainitsemaltasi pyöräpajalta, millaisella sopimuksella tuo järjestely on onnistunut. Käsittääkseni joissain kaupungeissa ollaan tarkempia sen suhteen, kuinka paljon toiminta tosiasiallisesti on nuorisolle suunnattua kuin toisissa. Apurahojen suhteen sama juttu: kaupungeilla on joko tapana sellaisia myöntää tai sitten ei – Mikkeli taisi onnistua sellaisen saamaan perustamisvaiheessa. Säätiöt ja rahastot ovat toinen vaihtoehto, mutta jos ei ole aiempaa toimintaa, pitää apurahan hakemisen perusteluissa olla vähintään hyvä suunnitelma tulevista aikeista.

Se on jo ihan positiivinen lähtökohta, että kaupungilta löytyy ymmärrystä mm. pyöräpajan kaltaiselle toiminnalle. Polkupyörien kanssa säätäminen istuisi hyvin myös hacklab-toimintaan, eli kannattaa pitää siihen suuntaan yhteyksiä.

Tarinat jos kiinnostaa niin tuossa on lisää luettavaa https://github.com/HelsinkiHacklab/Historiikki/blob/master/historiikki.pdf


#3

Ja toki HSF17 (linkki ohjaa edelliseen/seuraavaan riippuen siitä miten on sivuja päivitelty) olis näillä näkymin 27.-29.1 ja perinteisesti Tampereella. HSF = Hackerspaces Summit Finland, eli kaikkien aiheeseen sekaantuneiden kokoontuminen, tämä tilaisuus on ehkä paras tapa saada tietoa, pitkällisen artikkelin kirjoittaminen on kauhea vaiva mutta saunajuoman äärellä asioista keskusteleminen on mukavaa.


#4

Jos vähän hämmentää soppaa niin mietin että miten yhdistyksen toiminnan jatkuvuus turvataan taloudellisesti pitemmällä tähtäimellä. Jos siis yhdistykselle on kertynyt jo erilaisia työkaluja ja laitteita, tilanvuokraan tarvitaan jo isompaa rahaa jne.

Pikaisella vilkaisulla tuolla Hackerspacesin sivulla hieman sivutaan asiaa ja viitataan siihen että rahoituspohjassa voi tapahtua (yllättäviä) muutoksia joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota:

https://wiki.hackerspaces.org/The_Sine_Curve_Pattern
https://wiki.hackerspaces.org/The_Membership_Fees_Pattern

Kannattaako yhdistyksen kerätä varoja ja sijoittaa niitä? Tuo helpottaisi taloudellisia asioita pitkällä tähtäimellä mutta vaatisi ainakin vähän paperityötä ym. - käsittääkseni pitäisi ainakin olla suunnitelma jossa sanotaan mitä varten rahoja kerätään, muuten viranomainen kiinnostuu että mitäs nyt kun pääomaa kertyy voittoa tuottamattomalle yhdistykselle.

Jos yhdistykselle kertyy huomattavaa omaisuutta, se asettaa vaatimuksia yhdistyksen hallinnolle. Myös sääntöihin kannattaa silloin kirjata tiukempia vaatimuksia sääntöjen muuttamiselle, yhdistyksen purkamiselle ja varojen käyttämiselle yhdistyksen purkautuessa. Esimerkiksi että ao. päätöksille tarvitaan kahden yhdistyksen peräkkäisen varsinaisen kokouksen hyväksyntä. 5/6 ääntenenemmistöä voi myös vaatia mutta tuossa kannattanee tarkoin harkita ettei mene esim. pienet sääntömuutokset tarpeettoman vaikeiksi. Tuolla estetään ettei joku joukko jäseniä pysty marssimaan yhdistyksen kokoukseen ja päätä lahjoittaa kaikkia varoja yksinäisten meikkerien saunakaljayhdistykselle.

Jos haluttaisiin hyödyntää enemmän avustuksia toiminnassa, kansallisen tai EU-tason kattojärjestö voisi olla hyvä orgaani tuota varten. Suomessa taitaa olla sen verran jo hacklabeja että tuollaisesta järjestöstä olisi hyötyä? (Miten paljon eri hacklabeilla on jäseniä?) Toisaalta ei ehkä ihan vielä niin paljoa että maksaisi vaivaa? :slight_smile:


#5

Tätä aihetta olikin sivuttu täällä:


Mainitsin tuossa esimerkkinä UK Hackspace Foundationin kansallisen tason yhteistyöorganisaatiosta. Saksasta kannattaa vilkaista Chaos Computer Club, jos haluaa toisenlaisen esimerkin pitkäaikaisesta yhteistyöstä kaupunkien välisessä toiminnassa. Kansallisen tason yhteistyö on toiminut meillä ihan hyvin ja Pohjoismaiden kanssa ollaan tultu (niissä harvoissa kohtaamisissa) hyvin juttuun. Yhteistyössä haettava ulkoinen rahoitus voisi olla yksi hyvä peruste hacklab.fi-verkoston virallistamiselle yhdistykseksi, mutta tämä vaatisi ensin aktiivisen porukan vapaaehtoisia ottamaan vastuuta toiminnan pyörittämisestä.

Irkissä oli tänään juttua siitä, mitä hacklab-toiminta on ja mitä ei. Hacklab.fi ja hacklabien yhteinen netin etusivu olemassaolollaan määrittevät jo sitä, mistä tässä oikein on kyse. Hackerspace-liikkeen yksi johtava ajatus ja motivaatio on ollut tarjota omaehtoisia työskentelytiloja niille, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää esim. korkeakoulujen välineistöjä omiin tarkoituksiinsa. Tämän vastaisena esimerkkinä Suomesta: oppilaitoksen omille opiskelijoilleen tarjoama Hacklabiksi nimetty labra, joka sulkee ulkopuolelleen muut kiinnostuneet: https://www.businesscollege.fi/opiskelijatarinoita/hacklab-build-your-dream/. Jonkinverran tarvetta voisi siis olla sen täsmentämiselle, mitä me haluamme hacklabilla tarkoittaa. Ulossulkevuus on ainakin minusta ehdoton no-no.


#6

Hei,
Kiitos vastauksista! Vaikka tietoa onkin nykyään myös tässä aiheessa netti pullollaan niin hyvä kuulla myös tarinoita miten esim. juurikin vaikka helsingin labin perustaminen sujui. Tarkoitus oli myös pitää hieman meteliä itsestään,koskaan kun ei tiedä mihin se johtaa… Katson tarkemmin jos pystyisi jopa porukalla ehkä tulemaan Tampereen häppeningiin tuolloin tammikuussa. Tällähetkellä aika näyttää miten täälläpäin tuo hacklabin perustaminen etenee-- aikapaljolti nyt onkin homma kiinni juurikin rahassa ja aktiivijäsenissä. Moni on kiinnostunut, mutta vakituisia, alkuinnostuksen jälkeenkin sitoutuneita olisi tiedossa toistaiseksi aivan liian vähän. Paikkakuntani amk:ssa onkin ihan huippuvarusteltu paja teollisuusprinttereineen ja cnc-jyrsimineen yms. mutta en itsekkään koe että hacklab:in ideana olisi olla avoin vain yhdelle ihmisryhmälle. Näin ollen amk ei tule toistaiseksi kyseeseen, jollei se sponssaisi mahd. “iltapaja”-työskentelyä maksua ja materiaaleja vastaan. Aallossahan taitaa olla otanniemen fab-lab ainakin auki kaikille joka ti.


#7

Toinen mielenkiintoinen asia, olin työharjoittelussa Budapestissa paikallisessa Fab-Labissa ( Fab Lab Budapest nimellä löytyy). Kyseessä oli paikallinen täysin itsenäinen Lab joka ei liittynyt mitenkään yliopistoihin yms. Mitä kyselin homman pyörittämisestä niin oli ainakin sillä hetkellä kuulemma hallituksen rahoittama hanke, joka työllisti täyspäiväisesti pari ihmistä ja muutaman tiloja vuokraavan insinöörin ja vaihtuvia harjoittelijoita.Oli sillä hetkellä pyörinyt jo viisi vuotta ja käsittääkseni yhä hengissä. Puitteet olivat hyvät, laser ja vinyylileikkurit sekä puuntyöstökoneita ja jonkinsortin jyrsinkin löytyi.Osa koneista kuten Formlabsin printteri oli saatu lahjoituksena, ( paikan pitäjä tunsi Formlabsilta porukkaa henk.kohtaisesti) lisäksi oli siten makerbotin printtereitä. Toisaalta on pakko huomauttaa, että unkarissa itse oppilaitoksissa ei usein ole pajoja ollenkaan — näin ollen tässä oli todennäköisesti haluttu palvella paikallisia arkkitehti ja muotoilu -opiskelijoita sillä pajatilat ovat näillä aloilla välttämättömät. Selittäisi myös rahoituksen. Suurin osa kävijöistä olikin opiskelijoita ja start-up ihmisiä, oli ihan normaalia että koulutyöt mentiin tekemään päivänpäätteeksi paikalliselle Labille.Toisaalta koin että oli hyväkin että kaupungissa oli yhteinen Lab missä pystyi kohtaamaan opiskelijoita myös toisista kouluista ja aloilta, Suomessa taas amk:oot ovat sulkeutuneet pajoineen omiin pieniin piireihinsä. Kuitenkin, paikka oli auki ihan kaikille ja tiloissa järkättiin kaikille avoimia kursseja. Mielenkiintoinen kokemus, lähinnä opin että laser-leikkuri oli ylivoimaisesti suosituin laite johon sai pahimmillaan jonottaa – 3d-printterit saivat tyytyä lähinnä somisteiksi. Olisi hienoa jos esim. Stadin kirjastoissa olisi viiden makerbotin sijaan vaikka yksi laserleikkuri…jokupäivä.


#8

Hyvähän se on pitää ääntä itsestään. Eivät paikalliset hacklabit kai ole paljoakaan selvillä että mitä naapurikaupungissa tapahtuu. Ja toisekseen jos näkyy verkossa niin se helpottaa aktiivisten jäsenten löytämistä. Kattojärjestö tietty voisi parantaa tiedonkulkuakin.

Maailmalla noita hyvin varusteltuja kirjastoja näemmä on joitakin:

http://3dprintboard.com/showthread.php?27074-Does-your-local-library-have-3D-Printers-yet&p=100818&viewfull=1#post100818

3D-printtauksesta vähän kutina että noissa pajoissa porukka on kokeillut sen jo 5v sitten ja vähään aikaan ei oo tullu mitään isompaa uutta jolla sais tehtyä paremmin kuin perinteisillä menetelmillä.


#9

– Joo Helsingissähän näitä kirjastoja löytyy. Ison omenan kirjastossa on jopa Formlabsin Stereolithography printteri josta itse pidän. Ja näyttää olevan suurimman osan ajan ihan käyttämättömänä mitä katsoin varauskalenteria. Kuulin villiä huhua myös että tuohon Helsingin rakenteilla oevaan keskusta-kirjastoon kaavaillaan ainakin vapaasti käytettäviä 3d-printtereitä alakertaan,mikä olisi hienoa, mutta toivon toki että myös jotain muuta (esim laserleikkuri). Tämänhetkisiä laitteita ei iso yleisö näköjään löydä ja harrastajille ei ole tarpeen…Koen myös hieman surullisena että ihmisen täytyy asua Stadissa saadakseen matalankynnyksen kokeilupaikkoja esim. sitten sille 3d-printtaukselle.Mutta pikkuhiljaa tähänkin tulee toki muutosta:)


#10

Kun kirjastoihin tulee välineitä ja laitteita yhä enemmän, hacklabien tarjoamat mahdollisuudet tähdentyvät varsinkin yhteisöllisyyteen, vertaisuuteen, oppimisen mahdollisuuksiin ja vapauteen tehdä yhteisönä kaikkea, mihin kiinnostus ohjaa. Laitteita tulee ja menee, jotkut kiinnostavat enemmän, jotkut vähemmän, toisia huolletaan ja toiset jäävät pölyttymään nurkkiin. Jos hacklabia ajattelee vain työvälineiden säilytyspaikkana, se häviää kirjaston uusille verstaille välittömästi rajallisen budjettinsa, puolikuntoisten laitteiden ja puutteellisten tilojensa kanssa.

Hacklab pystyy sen sijaan kilpailemaan ennen kaikkea sillä, että se tarjoaa ympärille yhteisön. Toisena etuna on mahdollisuus omalla aikataululla työskentelyyn ja oppimiseen. 3D-tulostamisen perusteet voivat tulla huomattavasti syvemmin haltuun jos joutuu ennen työn aloittamista opettelemaan, miten laite huolletaan käyttökuntoon :relaxed:


#11

Eilen hacklab.fi-kanavalla oli (muista syistä) puhetta meidän edustamasta toimintamallista, ja koska se sivuaa vähän täälläkin käytyä keskustelua, niin voisin tehdä pientä yhteenvetoa. Ei varsinaisesti päädytty mihinkään selvään yhteiseen näkemykseen, ja tässä on varmasti joukossa melko paljon omaa näkökulmaa, mutta jotenkin tiivistetysti voisi sanoa, että hacklabiksi itseään kutsuvalta toiminnalta voisi odottaa (tai odottaa tavoittelevan) ainakin joitakin näistä piirteistä:

  • avoimuus
  • riippumattomuus (ainakin toiminnassa ja sen sisällöissä, mahdollisesti myös taloudessa ja toimintaedellytyksissä)
  • yhteisöllisyys: jäsenyyttä – ei suoraa asiakkuutta
  • ei asetettuja rajoitteita liittymiseen
  • jotenkin koettu yhteys kansainväliseen hackerspace-liikkeeseen ja sen perusfilosofiaan (esim. Design patterns)
  • jaettu vastuu, yhteisöllisesti ohjautuva johtaminen
  • ei yleisiä ennakkoon määriteltyjä tai ulkoisia tavoitteita toiminnalle, omaehtoisuus, jäsenlähtöisyys

Ja jos hacklab.fi-yhteistyöhön haluaa mukaan, niin mielellään yhteydenpitoa muihin porukoihin Suomessa.